*

Isto Havu Havunneulasia Espoosta

SDP:n tavoitteena kurjuuden tasa-arvo?

YLE uutisoi eilen, että yksityiskoulut saisivat tällä hetkellä enemmän julkista rahoitusta kuin kunnalliset koulut. Yksityiskoulujen rahoitus tulee osin valtiolta ja kunnallisten koulujen tietysti kunnalta. Kun kunnat ovat leikanneet opetusmenoista, on se kohdistunut lähinnä kunnallisiin kouluihin, ei yksityisiin.

Opetusministeri Gustafsson (sdp) reagoi nopeasti tilanteeseen ja haluaisi nopeasti tasoittaa tilanteen ilmeisesti kurittamalla myös yksityiskouluja samalla kepillä, jonka kohteeksi kunnalliset koulut ovat joutuneet poliitikkojen ansiosta. On selvää, että jo aatteellisista syistä demareille tekee kipeää, jos yksityiset palvelut lyövät julkiset laadussa ja tehokkuudessa. Oikeudenmukainen ratkaisu lienee heidän mielestään silloin rankaista sitä, joka toimii yli keskitason, "liian hyvin". On tasa-arvoa, että kaikki kohtaavat saman kurjuuden. Tärkeintä on, että kukaan ei pärjää paremmin kuin keskiverto!

Kokonaan toinen asia on se, että tämä uutisoitu fakta rahoituksen epätasapainosta ei välttämättä pidäkään paikkansa. Yksityiskoulujen liiton mukaan esimerkiksi Helsingissä kunnallisen koulun oppilaspaikka maksaa vuodessa 9000 euroa ja yksityisen koulun paikka hieman päälle 7000 euroa. Eli se siitä epätasa-arvosta.

Jäämme toki odottamaan, milloin SDP ryhtyy toimiin tämän eron kuromiseksi umpeen ja vaatii lisäämään yksityiskoulujen rahoitusta.

 

Lähde: YLE: Opetusministeri lupaa muutosta yksityiskoulujen rahoitukseen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Johan Lom

Gustafssson esittää asiansa mieluummin noin sen sijaan, että lehtien otsikkoina olisi:

OPETUSMINISTERI HALUAA SÄÄSTÖJÄ VALTIONTALOUTEEN LEIKKAAMALLA KOULUJEN MÄÄRÄRAHOJA

anna eino

Tietenkin se suututtaa, kun paljastuu, että yksityiskoulut saavat julkista tukea 600€ enemmän per oppilas kuin julkiset koulut. Ymmärsin uutisoinnista myös, että ruotsinkielisiin oppilaisiin satsataan samalla tavoin enemmän kuin suomenkielisiin.

Erisuuruinen satsaus eri kouluille loukkaa kansalaisten tasavertaisuutta. Se lisää entistä enemmän myös sosiaalisia luokkaeroja, jotka hälyttävästi näkyvät siinä, että ennestään hyväosaisten, akateemisten vanhempien lapset jatkavat korkeakouluun muita enemmän. Mm ruotsinkielisistä nuorista yli 50% saa korkeakoulupaikan, mutta suomenkielisistä alle 40%, vaikka suomenkielisten pisa-tulokset ovat parempia.

Tietääkseni Kokoomuksen Henna Virkkunen on siunannut koulujen eriarvoisen rahoituksen. Se on vastenmielistä politiikkaa.

Jarmo Makkonen

Onkos näissä yksityiskouluissa näitten turvapaikanhakijoiden lapsia joiden suomenkielentaito ei vielä riitä täysipainoiseen opiskeluun?

anna eino

En usko että esim Suomalaiseen Yhteiskouluun otettaisin luku- tai kielitaidottomia oppilaita. Nuo lapset ovat tavallisten suomenkielisten koulujen vastuulla ja se näkyy koulujen tulosvertailussa.

Käyttäjän havu kuva
Isto Havu

Luku- ja kielitaidon opettaminen on ihan kaikkien peruskoulujen tärkeimpiä tehtäviä. Käy vilkaisemassa, mitä muita kouluja kuin SYK yksityiskouluihin kuuluu. Uskotko, että YLE:n esimerkiksi nostaman Helsingin Saksalaisen koulun oppilaat osaavat kaikki sujuvaa suomea kouluun tullessaan? Tai että koulussa olisi verraten vähän maahanmuuttajia?

Veikko Vitikainen

Ehkä tuo on totta. Yhteiskunnallisten koulujen ja yksitysten koulujen kustannuksia oppilasta kohti ei voida verrata toisiinsa ennenkuin ne ovat tasavertaisessa asemassa. Eli kummankin olisi otettava oppilaikseen myöskin maahanmuuttajien lapset, sekä tukiopetuksen tarpeessa olevia lapsia.
Sen jälkeen vasta tuo kustannusvertailu olisi kohdallaan. Luulen että sen jälkeen kustannukset asettuvat samalle viivalle.

Juha Korhonen

Isto, miten asia sitten on? Kommenttisi mukaan sinä tiedät asian paremmin. Kerro nyt ihmeessä meillekin, jotka emme vielä tiedä!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ehdotukseni tämän korjaamiseen:

1) Kaikki opetustoiminta rahoitetaan yhdestä lompakosta. Verotus ja erilaiset valtionosuudet tästä osuudesta suoraviivaistetaan mm. opetustoiminnan rahoituksen muutos mielessä.

2) Yksityisille ja julkisille kouluille annetaan määrärahaa tasan sen verran kuin mikä on oppilasmäärä, piste. Eri asteet maksavat eri määriä, eli verrokit pitää hakea samalta opetusasteelta.

3) Vanhemmat ja oppilaat saavat ihan itse päättää mitä koulua käydään. Mahdolliset kohtuuttomat matkakorvaukset maksavat kuitenkin ihan itse. Kohtuullisena korvattavana korvauksena voidaan pitää sitä tasoa, mikä aiheutuisi jos valitaan lähin mahdollinen koulu. (Peruskoulutasolla)

Pekka Heliste

"Yksityisille ja julkisille kouluille annetaan määrärahaa tasan sen verran kuin mikä on oppilasmäärä, piste. Eri asteet maksavat eri määriä, eli verrokit pitää hakea samalta opetusasteelta."

Noinhan se lain mukan pitäsi ollakin, nyt yksityisen koulun lisärahoituksella rikotaan lakia

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Niin, tuossa avauksessa tuotiin esille se, että niitä lompakoita, joilla tämä rahoitetaan on monia. Suoraviivaistamalla poistuvat myös väärinkäytösmahdollisuudet (tilannetta on helpompi valvoa, jos näin HALUTAAN valvoa).

Käyttäjän JormaVesa kuva
Jorma Vesa

Mikä yksityinen koulu se semmoinen on, mikä saa tukea verovaroista? Eikö verovaroin tuettu koulu olekaan yhteiskunnallinen koulu? Miksi meillä on yksityisiksi sanottuja kouluja, joita tuetaan verovaroin?

Pyydän yksinkertaisiin kysymyksiini selkeitä vastauksia.

Käyttäjän havu kuva
Isto Havu

Suomessa koulu ei ole yritysmuoto. On kunnan kouluja ja "muita kouluja", joita sanotaan yksityiskouluiksi.

Jarmo Makkonen

"On kunnan kouluja ja "muita kouluja", joita sanotaan yksityiskouluiksi."

Siis meillä on tavallisten ihmisten kouluja ja sitten muiden kouluja. Miksi muut eivät maksa koulujaan itse koska saavat vapautuksen ns. hankalan aineksen kouluttamisesta?

Käyttäjän havu kuva
Isto Havu

J Makkonen: Siksi, että Suomessa laki takaa maksuttoman perusopetuksen. Siksi, jotta täällä ei olisi kouluja, joihin pääsee vain paksulla lompakolla. Eikö ole parempi, että oppilaat voivat kiinnostuksen kohteen ja kykyjen mukaan valita sopivimman koulun?

Anna-Leena Nieminen

"Siksi, että Suomessa laki takaa maksuttoman perusopetuksen."

Ei se ole maksutonta, kansalaiset maksavat veroillaan siitä. Ja tämä ei ole vapaaehtoista koska verot ovat pakkoperintää.

http://sphotos-d.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-ash3/5646...

Susanna Kinnunen

"Ei se ole maksutonta, kansalaiset maksavat veroillaan siitä."

Niuhotusargumentti. Osa ihmisistä on nettomaksajia, jotka maksavat muiden koulunkäyntiä. Osa on nollamaksajia, jotka maksavat omat kulunsa. Ja osa on nettosaajia, joille maksetaan jopa ihan kaikki.

Tulottomilla on tämä maksuttomuus täysin ilmaista.

Maksuttomuus on eri asia kuin ilmaisuus. Koulu ei ole ilmainen, mutta se on maksuton.

Tuula Hölttä

Mitä on ”kurjuuden tasa-arvo”? Eikö yhtä hyvin voi puhua yltäkylläisyyden jakamisesta samalla metodilla kuin voidaan väitellä, että onko vesilasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?

70-luvun peruskoulussa pyrittiin lapsen itsetunnon mitätöimiseen, minkä vuoksi mm. yksi luokanopettajaksi opiskellut lähimmäiseni läksi lyhyen opettajauransa jälkeen opiskelemaan Steiner-koulun opettajaksi. Yksi päätökseen vaikuttanut seikka oli mm. se, että kouluruokailussa valvoja kiersi pienten aterioivien lasten pöytien välissä, ja jos joku sattui heiluttelemaan jalkojaan tai sattui laskemaan aterimet lautaselle niin, että siitä kuului mitään ääntä, seurauksena oli ”sanktio”.

Kun oma jälkikasvu oli lapsi-iässä, ihastuin Steiner-pedagogiikkaan mm. siksi, että koulussa noudatettiin käytäntöä, jossa edistyneille oppilaille annettiin kunniatehtäväksi auttaa heitä, jotka etenivät hitaammin eikä ketään jätetty luokalle. Jotkut huomasivat jossakin vaiheessa oppineensa lukemaan vasta toisella tai kolmannella luokalla, ja kun merkkivaatteet tulivat muotiin ja peruskoulussa kilpailtiin siitä, kenellä on varaa käyttää upeimpia vaatemerkkejä, Steiner-koulussa lapset halveksivat merkkivaatteita.

Olisin 70-80 –lukujen taitteessa halunnut oman jälkikasvumme Steiner-kouluun, ja kun se ei ollut mahdollista, ala-asteella olleet lapset lohduttivat, että ”älä sure. Kyllä me ymmärrämme, että sinua harmittaa, mutta kyllä me siitä selviydymme.” Tuolloin kieltäydyin tottelemasta peruskoulun opettajan kehotusta olla kyseenalaistamatta sitä mitä koulussa sanotaan.

Nykyisen peruskoulun menettelytavat ovat muuttuneet niin paljon noista ajoista, että lapsenlapsellemme en enää suositellut Steiner-koulua.

Juhani Piironen

SDP:n tavoitteena kurjuuden tasa-arvo.

Siihen he nimenomaan pyrkivät. Köyhyyttä mitataan suhteellisella köyhyydellä, jolloin köyhyys ei voi koskaan poistua, koska jos joku rikastuu paljon, niin häneen verrattuna muut köyhtyvät, vaikka hekin rikastuisivat.

Ainut keino tällaisen "köyhyyden" poistamiseen on siis tuloerojen tasaaminen.

Tällöin talouskasvu alkaa tyrehtyä, kun kannustimet työntekoon vähenevät.

Mutta lopputuloksena on että "köyhyys" vähentyy, vaikka kaikki absoluuttisesti köyhtyvät.

SDP puhuu nimenomaan suhteellisesta köyhyydestä. Absoluuttinen totuus että kaikilla menee paremmin ei heitä kiinnosta, vaan tavoitteena on ettei muilla mene vielä paremmin kuin toisilla.

Ongelma tässä tietysti on se että vaikka "köyhyys" poistuu, kun köyhyys lisääntyy, niin ihmiset vertaavat tilannettaan aikaisempaan, jolloin he huomaavat köyhtyneensä.

Toinen ongelma on siinä että ihmiset matkustavat ulkomaille, esimerkiksi Viroon, ja huomaavat että siellä ajetaankin paremmilla autoilla kuin Suomessa.

Tästä he päättelevät että virolaiset ovat rikastuneet, vaikka tosiasiassa osa totuudesta on se että suomalaiset ovat köyhtyneet absoluuttisesti ja erityisesti suhteessa ulkomaalaisiin.

Eli jos haluatte köyhtyä, niin äänestäkää vain SDP:tä, koska se ajaa "köyhyyden" vähentämistä, sen sijaan että se ajaisi vaurauden lisääntymistä.

Pekka Heliste

Ilmeisesti tuo yksityisen koulun 2600 euron plussa viedään verottomana veroparatiisiin....

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Miksi kokoomuslaisten ajatteluun ei mahdu, ettei köyhien vaurastuminen ja oppimahdollisuuksien lisääntyminen ole varakkaammilta pois? Jos kansakunnan sivistaso nousee ja varallisuus lisääntyy, vaikka se samalla hieman tasaantuisi, ei se merkitse rikkaampien köyhtymistä. Kysymys on talouskasvun oikeudenmukaisemmasta jakaantumisesta. Sitä ei tulo- ja koutustasoerojen kasvu ole.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Olet oikeassa, tapahtuu juuri päinvastoin; sen sivistyneempi kansakunta, sen paremmin se pystyy ottamaan vastaan haasteita ja niitä tulee olemaan todella paljon tulevaisuudessa.
Isto Havun "kahden kerroksen väkeä"-ajattelu on erittäin vahingollista. Sanon tämän siksi, että Havu varmasti tietää mikä on todellinen tilanne ja hänen kirjoituksensa on pelkästään totuuden pimittämisyritys.

Henry

Jarmo Makkonen

Eihän tässä ole kyse sivistyksestä tai vaurastumisesta vaan suosimisesta kuten on ollut pitkään jo ruotsinkielisten kohdalla jotka myös saavat paremmat mahdollisuuden menestymiseen sillä että yhteisistä varoista heihin sijoitetaan enemmän. Kaikkien pitää saada samat mahdollisuudet ja määrärahat yhteiskunnalta tasavertaisesti opiskeluunsa, kumma että toisin voidaan edes ajatella.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Saattaa olla, että ruotsinkielisten koulutukseen on rakennettu samanlainen eriarvoisuutta edistävä rakenne. Pitää kuitenkin muistaa, että täällä saaristossa koulutus tulee sen vuoksi kalliimmaksi, että koulut ovat pienet - pakottavista syistä, eli koulumatkat kestäisi tuntitolkulla suuntaansa, jos lapsia vietäisiin johonkin keskukseen.
Ja jos silloin tehdään laskelmat 'keskimääräisten menojen' perustellaa ollaan tottavie hakoteillä.
Toinen asia joka varmasti vaikuttaa on oppikirjojen suhteellinen kalleus, (jotka siis yhteiskunta kustantaa), koska painosmäärät ovat hyvin pienet.

Henry

anna eino

Henry hei, myös harvaanasutulla suomenkielisellä maaseudulla, esim Kainuussa, Lapissa, Pohjois-Karjalassa lapsilla on pitkät koulumatkat.
Ja koulukuljetukset tulevat yhtä lailla kalliiksi kuin saaristossa.
Suomenkielisiä kouluja kuitenkin suljetaan jos oppilasmäärä putoaa hyvin pieneksi.
Sitä vastoin jopa kahdelle (siis 2) lapselle on järjestetty oma ruotsinkielinen opetus/ julkisilla varoilla kustannettu koulu Lahdessa tai Jyväskylässä! Se vasta kalliiksi tuleekin ja sen seuraukset lankeavat suomenkielisen enemmistön maksettavaksi.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kyllä. Harvaanasutulla alueella koulutus tulee kalliiksi, tämä on totta.

Kirjoitit:
"Sitä vastoin jopa kahdelle (siis 2) lapselle on järjestetty oma ruotsinkielinen opetus/ julkisilla varoilla kustannettu koulu Lahdessa tai Jyväskylässä!"
Onko sinulla mitään lähteitä? Linkkejä?

Henry

Juhani Piironen

Mainostaminen ei ole sallittua täällä, vaan täytyy mukautua suuren inkvisoottorin karuselliin, mutta kuitenkin;
http://juhanipiironen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/117...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mikä tässä on "uutinen"?

Tilanne on jatkunut ja ollut tiedossa jo pitkään. Aivan samoin yksityiset sairaalat saavat enemmän tukea verorahoista kuin valtion ja kunnan hallinnoimat ja omistamat.

Onko kukaan tehnyt tai luvannut tehdä asialle jotain?

NO EI!

Käyttäjän SirpaLehtimaki kuva
Sirpa Lehtimäki

Valtio jakaa kunnille rahaa, jonka kunnat ohjaavat "kunnallisille" kouluille. Ikävä kyllä tämä raha ei ole mitenkään "korvamerkittyä", joten olisiko aika tehdä joku ohjelma siitä mihin oikeasti nämä rahat menevät. Eivät ne ainakaan koululla näy...
Ja kyllä nuo "yksityiskoulujen" ovet ovat avoinna kaikille lapsille. En vain usko, että esim. muslimit laittaisivat lapsensa kristilliseen kouluun jne.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Taas kokoomuslainen vääntää totuuden mustaksi ja valkaisee valheen:

Homma on pirun yksinkertainen:
- Kouluissa joissa on paljon maahanmuuttajia tai muuten resursseja vaativia, nostaa koululaisten keskimääräistä menoerää.
- Yksityiset koulut saavat Henna Virkkusen (KOK) hoitaman säännöksen mukaan tätä keskivertorahaa, vaikka yksityisissä kouluissa tuskin on yhtään pakolaislapsia jne.

HUOM!
Kun näet kokkelikirjoituksissa tällaisen kohdan "...ei välttämättä pidäkään paikkansa...." eli ehdollisen lauseen, voit olla varma että kyseessä on pelkkää tietoista fuulaa.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Helsinki ei ole Suomi. Isto Havu sekoittaa iloisesti Suomen ja Helsingin tilanteen keskenään.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Isto Havu (kokoomus) sanoo: "SDP:n tavoitteena kurjuuden tasa-arvo?

Tuo ei pidä paikkaansa, mutta on toki sattuvasti sanottu kielikuva.

Vastine sille on: Kokoomuksen tavoite on kurjuuden maksimointi.

Kokoomus on onnistunut juonikkaalla politiikallaan maksimoimaan 2000-luvun Suomen kurjuuden aivan uusille lukemille.

Havun presidentti esittää kurjuuden vähentämiseksi halaamista, pullaa ja kaakaota.

Me elämme hullussa ja lainsuojattomassa Suomessa. Hullun siitä ovat luoneet kokoomuslaiset suomalaiset.

Toimituksen poiminnat